Std For Sfs-en Iso 9013 703n1

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS Teknologiateollisuus ry, Standardisointi Technology Industries of Finland, Standards

STANDARDI Vahvistettu 2003-03-31

SFS-EN ISO 9013 2. painos

1 (1 + 55)

COPYRIGHT © SFS. OSITTAINENKIN JULKAISEMINEN JA JÄLJENTÄMINEN SALLITTU VAIN SFS:N LUVALLA. TÄTÄ STANDARDIA MYY SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO

ICS 25.160.10 Korvaa standardin SFS-EN ISO 9013:1996 Ristiriitatapauksissa pätee englanninkielinen teksti.

Replaces the standard SFS-EN ISO 9013:1996 In case of interpretation disputes the English text applies.

Edita Prima Oy 300.03-08

TERMINEN LEIKKAUS. TERMISESTI LEIKATTUJEN PINTOJEN LUOKITTELU. LAATULUOKAT. GEOMETRISET TUOTEMÄÄRITTELYT JA LAATUTOLERANSSIT Thermal cutting. Classification of thermal cuts. Geometrical product specification and quality tolerances

Tämä standardi sisältää eurooppalaisen standardin EN ISO 9013:2002 "Thermal cutting – Classification of thermal cuts – Geometrical product specification and quality tolerances" englanninkielisen tekstin.

This standard consists of the English text of the European Standard EN ISO 9013:2002 "Thermal cutting – Classification of thermal cuts – Geometrical product specification and quality tolerances".

Standardi sisältää myös englanninkielisen tekstin suomenkielisen käännöksen.

The standard also contains a Finnish translation of the English text.

Eurooppalainen standardi EN ISO 9013:2002 on täysin yhtäpitävä kansainvälisen standardin ISO 9013:2002 kanssa.

The European Standard EN ISO 9013:2002 is identical to the International Standard ISO 9013:2002.

Eurooppalainen standardi EN ISO 9013:2002 on vahvistettu suomalaiseksi kansalliseksi standardiksi.

The European Standard EN ISO 9013:2002 has the status of a Finnish national standard.

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS ry HELSINKI FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS

EN ISO 9013

EUROOPPALAINEN STANDARDI EUROPEAN STANDARD NORME EUROPÉENNE EUROPÄISCHE NORM

September 2002 ICS 25.160.10 Descriptors:

Supersedes EN ISO 9013:1995 gas cutting, oxygen cutting, grades (quality), dimensional tolerances

English version

Thermal cutting – Classification of thermal cuts – Geometrical product specification and quality tolerances (ISO 9013:2002) Coupage thermique – Classification des coupes thermiques – Spécification géométrique des produits et tolérances relatives à la qualité (ISO 9013:2002)

Thermisches Schneiden – Einteilung thermischer Schnitte – Geometrische Produktspezifikation und Qualität (ISO 9013:2002)

This European Standard was approved by CEN on 19 August 2002. CEN are bound to comply with the CEN/CENELEC Internal Regulations which stipulate the conditions for giving this European Standard the status of a national standard without any alteration. Up-to-date lists and bibliographical references concerning such national standards may be obtained on application to the Management Centre or to any CEN member. This European Standard exists in three official versions (English, French, German). A version in any other language made by translation under the responsibility of a CEN member into its own language and notified to the Management Centre has the same status as the official versions. CEN are the national standards bodies of Austria, Belgium, Czech Republic, Denmark, Finland, , , Greece, Iceland, Ireland, Italy, Luxembourg, Malta, Netherlands, Norway, Portugal, Spain, Sweden, Switzerland and United Kingdom.

European Committee for Standardization Comité Européen de Normalisation Europäisches Komitee für Normung Central Secretariat: Rue de Stassart, 36 B-1050 Brussels

© CEN 1996

All rights of reproduction and communication in any form and by any means reserved in all countries to CEN and its Ref.No. EN ISO 9013:1995 E

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS

SFS-EN ISO 9013 2

Esipuhe Tämän standardin (EN ISO 9013:2002) on laatinut tekninen komitea ISO/TC 44 "Welding and allied processes" yhteistyössä teknisen komitean CEN/TC 121 "Welding" kanssa, jonka sihteeristönä toimii DS. Tämä standardi korvaa standardin EN ISO 9013:1995. Tälle eurooppalaiselle standardille on annettava kansallisen standardin asema joko julkaisemalla standardin kanssa yhtäpitävä teksti tai ilmoittamalla sen voimaansaattamisesta viimeistään maaliskuun 2003 loppuun mennessä. Lisäksi ristiriidassa olevat kansalliset standardit on kumottava viimeistään maaliskuun 2003 loppuun mennessä. Tämä eurooppalainen standardi on laadittu Euroopan komission ja Euroopan vapaakauppajärjestön CEN:lle antaman toimeksiannon perusteella ja se tukee EU-direktiivien olennaisia vaatimuksia. Tämän standardin suhde EU:n direktiiveihin määritetään opastavassa liitteessä ZB, joka on olennainen osa tätä standardia. CEN/CENELECin sisäisten sääntöjen mukaan seuraavat maat ovat velvoitettuja vahvistamaan tämän eurooppalaisen standardin: Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta.

Voimaansaattamisilmoitus CEN hyväksyi kansainvälisen standardin ISO 9013:2002 eurooppalaiseksi standardiksi ilman mitään muutoksia. HUOM. Velvoittavat viittaukset kansainvälisiin standardeihin on lueteltu liitteessä ZA (velvoittava)


SFS-EN ISO 9013 3

Foreword This document (EN ISO 9013:2002) has been prepared by Technical Committee ISO/TC 44 "Welding and allied processes" in collaboration with Technical Committee CEN/TC 121 "Welding", the secretariat of which is held by DS. This document supersedes EN ISO 9013:1995. This European Standard shall be given the status of a national standard, either by publication of an identical text or by endorsement, at the latest by March 2003, and conflicting national standards shall be withdrawn at the latest by March 2003. According to the CEN/CENELEC Internal Regulations, the national standards organizations of the following countries are bound to implement this European Standard: Austria, Belgium, Czech Republic, Denmark, Finland, , , Greece, Iceland, Ireland, Italy, Luxembourg, MaltaNetherlands, Norway, Portugal, Spain, Sweden, Switzerland and the United Kingdom.

Endorsement notice The text of the International Standard ISO 9013:2002 has been approved by CEN as a European Standard without any modifications. NOTE Normative references to International Standards are listed in Annex ZA (normative).


SFS-EN ISO 9013 4

Sisällys Sivu Esipuhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 1 Soveltamisala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 2 Velvoittavat viittaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 3 Termit ja määritelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 3.1

Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

3.2

Kuvilla esitetyt termit ja määritelmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

4 Tunnukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 5 Muoto ja sijaintitoleranssit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 6 Leikattujen pintojen laadun määrittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 6.1

Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

6.2

Mittaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

7 Leikatun pinnan laatu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 7.1

Tunnussuureet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

7.2

Mittausalueet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

8 Mittatoleranssit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 8.1

Yleistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

8.2

Mittatoleranssit ennen viimeistelyä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

8.3

Mittatoleranssit viimeistelyn jälkeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

9 Merkintä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 10 Teknisissä asiakirjoissa esitettävät tiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 10.1 Koon merkitseminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 10.2 Leikkauksen pinnan laatu ja tarkkuusaste . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Liite A

(opastava) Eri leikkausprosesseilla saavutettavat leikkauslaadut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

Liite B

(opastava) Leikkausprosessien periaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48

Liite ZA (velvoittava) Viittaukset kansainvälisiin julkaisuihin ja vastaavat eurooppalaiset julkaisut . . . . . . . . . . . . . . . . 52 Liite ZB (opastava) Tämän eurooppalaisen standardin kohdat suhteessa EU:n direktiivien olennaisiin vaatimuksiin tai muihin määräyksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 Kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 Kansallinen liite Opastavia tietoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55


SFS-EN ISO 9013 5

Contents Page Foreword . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 1 Scope . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 2 Normative references . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 3 and definitions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 3.1

General . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

3.2

and definitions explained by figures . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

4 Symbols . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 5 Form and location tolerances . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 6 Determination of the quality of cut surfaces . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 6.1

General . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

6.2

Measuring . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

7 Quality of the cut surface . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 7.1

Characteristic values . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

7.2

Measuring ranges . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

8 Dimensional tolerances . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 8.1

General . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

8.2

Dimensional tolerances on parts without finishing . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

8.3

Dimensional tolerances on parts with finishing . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

9 Designation. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 10 Information in technical documentation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 10.1 Indications of size . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 10.2 Indication of quality of cut surface and of tolerance class . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Annex A

(informative) Achievable cutting qualities for different cutting processes . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43

Annex B

(informative) Principles of process . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49

Annex ZA (normative) Normative references to international publications with their relevant European publications . 53 Bibliography . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55


1

SFS-EN ISO 9013 6

Soveltamisala

Tämä standardi koskee materiaaleja, jotka soveltuvat polttoleikkaukseen, plasmaleikkaukseen ja laserleikkaukseen. Standardi soveltuu polttoleikatuille pinnoille, joiden aineenpaksuus on 3 mm...300 mm, plasmaleikatuille pinnoille, joiden aineenpaksuus on 1...50 mm ja laserleikatuille pinnoille, joiden aineenpaksuus on 0,5...40 mm. Standardi sisältää geometriset tuotemäärittelyt ja laatutoleranssit. Geometrisiä tuotemäärittelyjä voidaan käyttää jos tähän standardiin viitataan piirustuksissa tai asiaankuuluvissa asiakirjoissa, kuten toimitusehdoissa. Tätä standardia voidaan poikkeuksellisesti, erikseen sovittaessa, käyttää myös muille leikkausprosesseille (esim. vesisuihkuleikkaukselle korkeapaineella).

2

Velvoittavat viittaukset

Seuraavassa mainitut standardit sisältävät asioita, jotka viittauksen kautta vaikuttavat tämän standardin sisältöön. Päivättyjen viittausten myöhempiä muutoksia tai tarkistettuja painoksia ei sovelleta. Kuitenkin osapuolten, joiden sopimukset perustuvat tähän standardin, tulisi selvittää, onko mahdollista soveltaa alla mainittujen standardien viimeisintä painosta. Päiväämättömien viittausten kohdalla sovelletaan viiteasiakirjan viimeisintä painosta. ISOn ja IEC:n jäsenjärjestöt ylläpitävät voimassa olevien kansainvälisten standardien rekisteriä. ISO 1101:19831) Technical drawings – Geometrical tolerancing – Tolerancing of form, orientation, location and run-out – Generalities, definitions, symbols, indications on drawings ISO 1302:20021) Geometrical Product Specifications (GPS) – Indication of surface texture in technical product documentation ISO 25531) Welded, brazed and soldered ts – Symbolic representation on drawings ISO 3274 Geometrical Product Specifications (GPS) – Surface texture: Profile method – Nominal characteristics of (stylus) instruments ISO 4287:1997 Geometrical Product Specifications (GPS) – Surface texture: Profile method – , definitions and surface texture parameters ISO 4288:1996 Geometrical Product Specifications (GPS) – Surface texture: Profile method – Rules and procedures for the assessment of surface texture ISO 80151) Technical drawings – Fundamental tolerancing principle

3

Termit ja määritelmät

Tässä standardissa käytetään seuraavia termejä ja määritelmiä. 3.1

Yleistä

Substantiivit, jotka liittyvät leikkausoperaatioon muotoillaan avainsanalla ”leikkaus” (esim. leikkauksen pituussuunta). Substantiivi, joka liittyy leikkausjälkeen muotoillaan avainsanalla ”leikkaus” (esim. leikkauspinta). 3.2

Kuvilla esitetyt termit ja määritelmät

HUOM. Kuvassa 1 esitetään termit, jotka liittyvät työkappaleen leikkausprosessiin, kun leikkaus on alkanut. Kuvassa 2 esitetään viimeisteltyyn työkappaleeseen liittyvät termit. Kuvassa 3 esitetään suora leikkaus ja kuvassa 4 käyrä leikkaus.

1)

Vastaava suomenkielisenä julkaistu SFS-standardi: Ks. Opastavia tietoja.


1

SFS-EN ISO 9013 7

Scope

This International Standard applies to materials suitable for oxyfuel flame cutting, plasma cutting and laser cutting. It is applicable to flame cuts from 3 mm to 300 mm, plasma cuts from 1 mm to 150 mm and to laser cuts from 0,5 mm to 40 mm. This International Standard includes geometrical product specifications and quality tolerances. The geometrical product specifications are applicable if reference to this International Standard is made in drawings or pertinent documents, e.g. delivery conditions. If this International Standard is also to apply, by way of exception, to parts which are produced by different cutting processes (e.g. high-pressure water jet cutting), this has to be agreed upon separately.

2

Normative references

The following normative documents contain provisions which, through reference in this text, constitute provisions of this International Standard. For dated references, subsequent amendments to, or revisions of, any of these publications do not apply. However, parties to agreements based on this International Standard are encouraged to investigate the possibility of applying the most recent editions of the normative documents indicated below. For undated references, the latest edition of the normative document referred to applies. of ISO and IEC maintain s of currently valid International Standards. ISO 1101:1983 Technical drawings – Geometrical tolerancing – Tolerancing of form, orientation, location and run-out – Generalities, definitions, symbols, indications on drawings ISO 1302:2002 Geometrical Product Specifications (GPS) – Indication of surface texture in technical product documentation ISO 2553 Welded, brazed and soldered ts – Symbolic representation on drawings ISO 3274 Geometrical Product Specifications (GPS) – Surface texture: Profile method – Nominal characteristics of (stylus) instruments ISO 4287:1997 Geometrical Product Specifications (GPS) – Surface texture: Profile method – , definitions and surface texture parameters ISO 4288:1996 Geometrical Product Specifications (GPS) – Surface texture: Profile method – Rules and procedures for the assessment of surface texture ISO 8015 Technical drawings – Fundamental tolerancing principle

3

and definitions

For the purposes of this International Standard, the following and definitions apply. 3.1

General

Nouns referring to the cutting operation will be formed by using the key word “cutting” (e.g. advance cutting direction); nouns referring to the cut carried out will be formed by using the key word “cut” (e.g. cut surface). 3.2

and definitions explained by figures

NOTE: Figure 1 indicates the related to the cutting process of the work piece after the cutting process has started, Figure 2 indicates the for the finished work piece. Figure 3 shows a straight cut and Figure 4 a contour cut.


3.2.1

Työkappaleen leikkauksenaikaiset termit

Selite 1

Leikkauspoltin

2

Suutin

3

Suihku/liekki/kaari

4

Leikkausura

5

Leikkauksen aloituskohta

6

Leikkauksen lopetuskohta

a

Työkappaleen paksuus

b

Suutinetäisyys

c

Leikkaussuunta

d

Leikkausuran pintaleveys

e

Leikkausuran syvyys

f

Leikkauksen pituus

g

Leikkausuran pohjaleveys

h

Leikkauksen syvyyssuunta Kuva 1 Termit, jotka liittyvät työkappaleen leikkausprosessiin

SFS-EN ISO 9013 8


3.2.1

on the started work piece

Key 1

Torch

2

Nozzle

3

Beam/flame/arc

4

Kerf

5

Start of cut

6

End of cut

a

Work piece thickness

b

Nozzle distance

c

Advance direction

d

Top kerf width

e

Cut thickness

f

Length of cut

g

Bottom kerf width

h

Cutting direction Figure 1 related to the cutting process of the work piece

SFS-EN ISO 9013 9


3.2.2

SFS-EN ISO 9013 10

Viimeisteltyyn työkappaleeseen liittyvät termit

Selite 1 2 3

Leikkauksen yläreuna

a


Leikkauksen pinta

b

Leikkaussyvyys (ensimmäinen vaihtoehto)

Leikkauksen alareuna

c

Juuripinnan korkeus/leikkaussyvyys (ensimmäinen vaihtoehto)

d

Leikkaussyvyys (toinen vaihtoehto)

e

Leikkauksen pituus

Kuva 2 Viimeisteltyyn työkappaleeseen liittyvät termit

3.2.3

Leikkausmuodot

Selite 1

Kohtisuora leikkaus

2

Viisto leikkaus

3

Viisto leikkaus molemmilta puolilta

Kuva 3 Suora leikkaus


3.2.2

SFS-EN ISO 9013 11

on the finished work piece

Key 1 Upper edge of cut

a


2

Cut surface

b

Cut thickness (first possibility)

Lower edge of cut

c

Depth of root face/cut thickness (first possibility)

d

Cut thickness (second possibility)

e

Length of cut

3

Figure 2 on the finished work piece

3.2.3

Cutting types

Key 1

Vertical cut

2

Bevel cut

3

Bevel cut (double)

Figure 3 Straight cut


SFS-EN ISO 9013 12

Selite 1

Kohtisuora leikkaus

2

Viisto leikkaus Kuva 4 Käyrä leikkaus

3.3

Leikkausnopeus

Työkalun (esim. leikkauspolttimen) ja työkappaleen välinen suhteellinen nopeus. 3.4

Leikkausuran leveys

Leikkauksen pintojen välinen etäisyys leikkauksen yläreunalla tai välittömästi suihkun aiheuttaman pinnan sulamisen alapuolella. 3.5 n

Jättämä

Leikkauksen etenemisrintaman kahden pisteen välinen projisoitu etäisyys leikkaussuunnassa. Ks. kuva 5.

a

leikkauksen etenemisrintama

b

jättämän viiva

c

leikkaussuunta Kuva 5 Jättämän viiva


SFS-EN ISO 9013 13

Key 1

Vertical cut

2

Bevel cut Figure 4 Contour cut

3.3 cutting speed relative speed between tool, e.g. flame blowpipe, and work piece 3.4 kerf width distance of the cut surfaces at the upper edge of cut or with existing melting of top edge immediately below, as caused by the cutting jet 3.5 drag n projected distance between the two points of a drag line in the direction of cutting See Figure 5.

a

Reference line

b

Drag line

c

Advance direction Figure 5 Drag line


3.6

SFS-EN ISO 9013 14

Kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssi, u

Kahden yhdensuuntaisen viivan välinen etäisyys, jotka polttimen asetuskulmassa (kohtisuorille leikkauksille 90° C) koskettavat leikkauksen pintaprofiilia. HUOM. Kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssi ei sisällä ainoastaan kohtisuoruus, vaan myös tasopoikkeamat. Kuvat 6ja 7 esittävät toleranssiluokkaan sisältyvät suurimmat teholliset poikkeamat.

a) Kohtisuora leikkaus

b) Viisto leikkaus

Kuva 6 Kohtisuoruus- ja kaltevuustoleranssit

3.7

Profiilielementin korkeus, Zt

Profiilielementin korkeimman huipun ja syvimmän laakson summa. [ISO 4287:1997] 3.8

Profiilisyvyyden keskiarvo, Rz5

Viiden peräkkäisen profiilielementin korkeuksien aritmeettinen keskiarvo. Ks. Kuva 7. HUOM. Tunnukseen Rz5 on lisätty numero 5, jotta erotetaan viiden profiilielementin aritmeettinen keskiarvo profiilin maksimikorkeudesta.


SFS-EN ISO 9013 15

3.6 perpendicularity or angularity tolerance, u distance between two parallel straight lines (tangents) between which the cut surface profile is inscribed, and within the set angle (e.g. 90° in the case of vertical cuts) NOTE: The perpendicularity or angularity tolerance includes not only the perpendicularity but also the flatness deviations. Figures 6 and 7 show the maximum effective deviations within the tolerance class.

Figure 6 Perpendicularity and angularity tolerances

3.7 profile element height, Zt sum of the height of the peak and depth of the valley of a profile element [ISO 4287:1997] 3.8 mean height of the profile, Rz5 arithmetic mean of the single profile elements of five bordering single measured distances See Figure 7. NOTE: The index 5 in Rz5 was added to distinguish the arithmetic mean and the maximum height of profile of the five single profile elements.


SFS-EN ISO 9013 16

jossa Zt1...Zt5

ovat yksittäisiä profiilielementin korkeuksia

ln

on mittauspituus

lr

on yksittäinen mittausjakso (1/5 ln) Kuva 7 Profiilisyvyyden keskiarvo

3.9

Leikkausuran reunan pyöristymä, r

Kuvaa leikkausuran yläreunan muodon. HUOM. Muoto voi olla terävä, sulanut tai harjanne.

Ks. kuva 8.

a) terävä

b) sulanut

c) harjanne

Kuva 8 Pyöristymä

3.10

Uurre

Leikkausjälki, jonka leveys, syvyys ja muoto on epämääräinen. Uurre esiintyy yleensä työkappaleen paksuussuunnassa terävänä poikkeamana muuten tasaisessa leikkauksen pinnassa. Ks. kuva 9.

a

leikkauksen syvyyssuunta

b

leikkaussuunta Kuva 9 Uurre


SFS-EN ISO 9013 17

where Zt1 to Zt5 represent single profile elements; ln

is the evaluation length;

lr

is the single sampling length (1/5 of ln). Figure 7 Mean height of the profile

3.9 melting of top edge, r measure characterizing the form of the upper edge of cut NOTE: The latter may be a sharp edge, a molten edge or cut edge overhang.

See Figure 8.

Figure 8 Melting

3.10 gouging scourings or kerves of irregular width, depth and shape, preferably in the direction of the cut thickness, which interrupt an otherwise uniform cut surface See Figure 9.

a

Cutting direction

b

Advance direction Figure 9 Gouging


4

Tunnukset

Tässä standardissa käytetään mittasuureille seuraavia tunnuksia. Tunnus

Termi

a

Leikkaussyvyys

∆a

Leikkaussyvyyden vähennys

Bz

Koneistusvara

c

Jättämän syvyys

f

Jättämän leveys

Go

Yläeromitta

Gu

Alaeromitta

ln

Mittauspituus

lr

Mittausjakso

n

Jättämä

r

Leikkausuran reunan pyöristymä

Rz5

Profiilinsyvyyden keskiarvo

t


tG

Suoruustoleranssi

tP

Yhdensuuntaisuustoleranssi

tW

Kohtisuoruustoleranssi

u

Kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssi

Zt

Profiilielementin korkeus

β

Viistekulma

σ

Suuttimen asetuskulma

SFS-EN ISO 9013 18


4

SFS-EN ISO 9013 19

Symbols

For the purposes of this International Standard, the following symbols for dimensional indications apply. Symbol

Term

a

Cut thickness

∆a

Thickness reduction

Bz

Machining allowance

c

Groove depth

f

Pitch of drag line

Go

Upper limit deviation

Gu

Lower limit deviation

ln

Evaluation length

lr

Single sampling length

n

Drag

r

Melting of top edge

Rz5

Mean height of the profile

t


tG

Straightness tolerance

tP

Tolerance of parallelism

tW

Perpendicularity tolerance

u

Perpendicularity or angularity tolerance

Zt

Profile element height

β

Angle of bevel of cut

σ

Nozzle (setting) angle


5

SFS-EN ISO 9013 20

Muoto- ja sijaintitoleranssit

Kuvassa 10 esitetään suurimmat poikkeamat toleranssialueella.

a) Poikkileikkaus

b) Pinta

jossa u

on kohtisuoruustoleranssi (ks. 14.8 standardissa ISO 1101:1983) leikkauksen syvyyssuunnassa

tW

on kohtisuoruustoleranssi (ks. 14.8 standardissa ISO 1101:1983) leikkausleveydelle peruselementin A nähden

tP

on yhdensuuntaisuustoleranssi (ks. 14.7 standardissa ISO 1101:1983) leikkausleveydelle peruselementin A nähden levyllä

tG1

on suoruustoleranssi (ks. 14.1 standardissa ISO 1101:1983) leikkauksen pituudelle

tG2

on suoruustoleranssi (ks.14.1 standardissa ISO 1101:1983) leikkausleveydelle. Kuva 10 Muoto- ja sijaintitoleranssit esitettynä esimerkkinä levyllä

6 6.1

Leikattujen pintojen laadun määrittäminen Yleistä

Tässä kohdassa esitetyt vaatimukset on tarkoitettu mittausmenetelmien ja -laitteiden perusteiksi, jonka mukaan on mahdollista määrittää ja arvioida leikatun pinnan tunnussuureiden arvoja. Kun valitaan mittauslaitteita, on pidettävä huolta, etteivät virherajat ylitä 20 % tunnussuureiden mitattavista arvoista. Taulukoissa 1 ja 2 annetaan tunnussuureille soveltuvat tarkkuus- ja yleismittauslaitteet.


5

SFS-EN ISO 9013 21

Form and location tolerances

Figure 10 shows the maximum deviations within the tolerance zone.

where u

is the perpendicularity tolerance (see 14.8 of ISO 1101:1983) in cutting direction;

tW

is the perpendicularity tolerance (see 14.8 of ISO 1101:1983) for cut width referred to A;

tP

is the parallelism tolerance (see 14.7 of ISO 1101:1983) for cut width referred to A on sheet level;

tG1

is the straightness tolerance (see 14.1 of ISO 1101:1983) for cut length;

tG2

is the straightness tolerance (see 14.1 of ISO 1101:1983) for cut width. Figure 10 Form and location tolerances shown by the example of a sheet plate

6 6.1

Determination of the quality of cut surfaces General

These requirements serve the purpose of indicating measuring procedures and measuring instruments by means of which it is possible to determine and evaluate the characteristic values of cut surfaces. When choosing the measuring instruments, care has to be taken that the error limits are not above 20 % of the values of the characteristic values to be measured. Tables 1 and 2 indicate the precision and coarse measuring instruments for the characteristic values.


SFS-EN ISO 9013 22

Taulukko 1 Tarkkuusmittauslaitteet Tunnus

Virheraja

Tarkkuusmittauslaitteet Esimerkkejä

u

0,02 mm

Mittakellolla varustettu ohjauslaite leikkausuran syvyyden ja nimelliskulman suunnassa Tuntokärjen kulma korkeintaan 90° Tuntokärjen säde korkeintaan 0,1 mm

Rz5

0,002 mm

Tarkkuusmittauslaite, esim. sähköinen tuntoelinlaite jatkuvaan tunnistamiseen leikkauksen syvyyssuunnassa

n

0,05 mm

Mikroskooppi, jossa on hiusristikot ja sopivalla säädöllä varustettu ristiluisti

r

0,05 mm

Mittakellolla varustettu erityismittauslaite profiilin tunnistamista varten leikkauksen yläreunalla

Suoruus

0,2 mm

Teräslanka, jonka halkaisija on enintään 0,5 mm, rakotulkki

Taulukko 2 Yleismittauslaitteet Tunnus

Virheraja

Yleismittauslaitteet Esimerkkejä

u

0,1 mm

Suorakulma (tarkkuus 1 tai 2) viisto leikkaukselle, viistekulmalle tai asetuskulmalle. Suorakulma asetettu nimelliselle viistekulmalle tai asetuskulmalle. Sen lisäksi tuntokärjellä varustettu syvyysmittari, mittauslanka tai rakotulkki

Rz5

–

–

n

0,2 mm

Suorakulma viisto leikkaukselle, viistekulmalle tai asetuskulmalle. Sen lisäksi noonioasteikolla varustettu työntömitta, noonioasteikolla varustettu viivoitin tai kulmamittain, jossa on muuntotaulukko jättämän kulmasta jättämän pituuteen

r

0,1 mm

Sädetulkki

Suoruus

0,2 mm

Teräslanka, jonka halkaisija on enintään 0,5 mm, rakotulkki

6.2

Mittaus

6.2.1

Mittausolosuhteet

Mittaukset suoritetaan harjatuilta, oksidivapailta ulkopinnoilta, joissa ei ole virheitä. Peruselementtinä käytetään termisesti leikatun työkappaleen ylä- ja alapuolet, joiden on oltava tasaisia ja puhtaita. Suoruuden määrittämiseksi peruselementti ja suora mittausviiva asetetaan toisiinsa nähden siten, että suoran mittausviivan ja todellisen pinnan välinen etäisyys tulee mahdollisimman pieneksi. Vähimmäisvaatimukset esitetään yksityiskohtaisesti standardin ISO 1101:1983 kohdassa 3.7. 6.2.2 6.2.2.1

Mittauspiste Yleistä

Mittauspisteiden lukumäärä ja paikka riippuu työkappaleen muodosta ja koosta sekä joskus käyttötarkoituksesta. Seuraavat seikat voivat toimia ohjeena. Leikatut pinnat jaetaan suurimpien mitattujen arvojen perusteella toleranssikenttiin. Tästä syystä mittauspisteiden on oltava paikassa, jossa mitatut arvot odotetaan olevan suurimmat. Kun valitaan mittauspisteet on erityisesti otettava huomioon, että profiilisyvyyden keskiarvo sekä kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssin enimmäisarvot voidaan löytää leikkauksen eri kohdista. Jos mitatut arvot sijaitsevat toleranssikentän alarajalla, pitäisi pisteen silmämääräisen valinnan takia tehdä lisä mittauksia odotettavissa olevalla mittauksen enimmäisarvolla. Jos mitatut arvot sijaitsevat toleranssikentän ylärajalla tai epäillään mittaustuloksia, tehdään lisämittauksia samalla lukumäärällä lisämittauspisteitä.


SFS-EN ISO 9013 23

Table 1 Precision measuring instruments Symbol

Precision measuring instruments Error limits

Examples

u

0,02 mm

Guide device in the direction of the cut thickness and of the nominal angle with dial gauge stylus point angle ≤ 90° stylus point radius ≤ 0,1 mm

Rz5

0,002 mm

Precision measuring instrument, e.g. electric stylus instrument for continuous scanning in cutting direction

n

0,05 mm

Measuring microscope with crosswires and cross-slide of sufficient adjustability

r

0,05 mm

Special device for scanning the profile of the cut upper edge by a dial gauge

Straightness

0,2 mm

Steel wire with max. 0,5 mm diameter, feeler gauge

Table 2 Coarse measuring instruments Symbol

Coarse measuring instruments Error limits

Examples

u

0,1 mm

Tri-square (workshop square with a degree of precision 1 or 2), for bevel cuts, bevel gauge or set square set to the nominal angle of bevel of cut or set angle, for this purpose depth gauge with sensing point, measuring wire, feeler gauge

Rz5

–

–

n

0,2 mm

Tri-square (workshop square) for bevel cuts, sliding square or set square, for this purpose caliper gauge with nonius or graduated ruler with nonius. Bevel gauge with conversion table from the drag angle to the drag length

r

0,1 mm

Convex gauge (radius gauge)

Straightness

0,2 mm

Steel wire with max. 0,5 mm diameter, feeler gauge

6.2

Measuring

6.2.1

Measuring conditions

Measurements shall be carried out on brushed, free-from-oxides cuts outside areas including imperfections. As reference element, the upper and lower sides of the thermally-cut work piece are taken. They shall be even and clean. For defining the straightness, the reference element and the straight measuring line shall be aligned to one another so that the maximum distance between the straight measuring lines and the real surface equals a minimum. The minimum condition is explained in detail in 3.7 of ISO 1101:1983. 6.2.2 6.2.2.1

Measuring point General

The number and location of the measuring points depend on the shape and size of the work piece and sometimes also on the intended use. The following indications may serve as a guideline. The cut surfaces are classified in the tolerance fields according to the maximum measured values. Therefore, the measuring points shall be located where the maximum measured values are to be expected. When choosing the measuring points due consideration shall be given to the fact that the maximum values of the mean height of the profile and of the perpendicularity or angularity tolerance may be found at different points of the cut. If measured values are located at the lower limit of a tolerance field, additional measurements should be carried out due to the uncertainty of the visual selection of the point with the expected maximum measured value. If measured values are located at the upper limit of the tolerance field or if there are any doubts regarding some measuring results, supplementary measurements shall be carried out on the same number of additional measuring points.


6.2.2.2

SFS-EN ISO 9013 24

Mittauspisteiden lukumäärä

Valmistaja määrittää mittauspisteiden lukumäärän ja niiden paikan. Ellei vaatimuksia ole esitetty, suoritetaan: u

kaksi kertaa kolme mittausta 20 mm:n välein leikattua metriä kohti

Rz5

kerran yksi mittaus leikattua metriä kohti.

6.2.2.3

Mittauspisteiden sijainti

Kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssin tunnussuureen arvo u määritetään vain rajatulla leikkauksen pinnan alueella. Leikkauksen pinnan alueesta vähennetään sekä ylä- että alareunasta taulukossa 3 esitetty mitta ∆a (ks. kuva 11). Syy redusoidulle mittauspituudelle on yläreunan mahdollinen sulaminen. Taulukko 3 Mitat ∆a

∆a mm

Leikkaussyvyys, a mm

≤3

0,1a

>3≤6

0,3

> 6 ≤ 10

0,6

> 10 ≤ 20

1

> 20 ≤ 40

1,5

> 40 ≤ 100

2

> 100 ≤ 150

3

> 150 ≤ 200

5

> 200 ≤ 250

8

> 250 ≤ 300

10

a) Kohtisuora leikkaus a

b) Viisto leikkaus

Kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssien alueen määrittäminen

Kuva 11 Kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssin mitta-alueen määrittäminen

Kun leikkaussyvyys on alle 2 mm, sovitaan erikseen mittausmenetelmästä, jota käytetään kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssin määrittämiseen.


6.2.2.2

SFS-EN ISO 9013 25

Number of the measuring points

The number and location of the measuring points shall be defined by the manufacturer. If no requirement is specified, carry out: u

two times three measurements at a distance of 20 mm each on each meter of the cut;

Rz5

one time one measurement on each meter of the cut.

6.2.2.3

Location of the measuring points

The characteristic value of perpendicularity or angularity tolerance u only will be determined in a limited area of the cut surface. The area shall be reduced by the dimension ∆a according to Table 3 from the upper and the lower cut surface edges (see Figure 11). The reason for the reduced cut face profile is to allow for the melting of the top edge. Table 3 Dimensions for ∆a Cut thickness, a mm

≤3

a

∆a mm 0,1a

>3≤6

0,3

> 6 ≤ 10

0,6

> 10 ≤ 20

1

> 20 ≤ 40

1,5

> 40 ≤ 100

2

> 100 ≤ 150

3

> 150 ≤ 200

5

> 200 ≤ 250

8

> 250 ≤ 300

10

Area for determination of the perpendicularity and angularity tolerances

Figure 11 Definition of the measuring range for perpendicularity and angularity tolerances

For cut thicknesses below 2 mm, the measuring procedure to determine the perpendicularity or angularity tolerance specifically has to be agreed upon.


SFS-EN ISO 9013 26

Profiilisyvyyden keskiarvon Rz5 tunnussuure määritetään vain rajatulta leikatun pinnan alueelta. Mittaus suoritetaan standardin ISO 4288 mukaan siinä leikkaussyvyyden kohdassa, jossa pinnankarheus on suurimmillaan. Poltto- ja plasmaleikkauksessa mittaus suoritetaan tyypillisesti etäisyydellä 2/3 leikkauksen yläreunasta; laserleikkauksessa ylimmällä kolmasosalla leikkauksen yläreunasta. Jos leikkaussyvyys on alle 2 mm, mittaus suoritetaan leikkauksen keskeltä. 6.2.3

Menetelmä

Leikkauksen pintojen tunnussuureet määritetään mittaustavasta riippuen erilaisilla taulukoiden 1 ja 2 mukaisilla mittauslaitteilla. Profiilisyvyyden keskiarvo Rz5 mitataan leikkaussuunnassa 15 mm etäisyydellä. Mittaus suoritetaan standardin ISO 4288 mukaisesti käyttämällä standardissa ISO 3274 kuvattua laitetta. Jos kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssin yleismittauksessa mittauslanka tai tunnistin ei voida sijoittaa leikatun pinnan ja suorakulman välille, käytetään tuntokärjellä varustettua syvyysmittaria. Kun reunat ovat sulaneet, eikä harjanne ole viimeistelty, harjanne sisällytetään kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssiin.

7

Leikatun pinnan laatu

7.1

Tunnussuureet

Termisesti leikattujen materiaalien leikattujen pintojen laatu kuvataan seuraavilla tunnussuureilla: a) kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssi, u b) profiilinsyvyyden keskiarvo, Rz5. Seuraavia tunnussuureita voidaan lisäksi käyttää: c) jättämä, n d) leikkausuran reunan pyöristymä, r e) mahdollisen parran tai sulapisaroiden esiintyminen leikkauksen alareunassa. 7.2 7.2.1

Mittausalueet Yleistä

Laatu ilmoitetaan kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssilla, u, ja profiilisyvyyden keskiarvolla Rz5, järjestyksessä u, Rz5. Ellei arvoa ole ilmoitettu merkitään ”0” (nolla). Laserleikkauksessa laatuluokittelu perustuu seostamattomilla teräksillä saatuihin tuloksiin. Yksittäisiät virheitä, kuten uurteet, ei vältettävissä olevien sulapisaroiden muodostuminen leikkauksen aloitusvaiheessa leikkauksen alareunassa tai oksidijäänteet leikatulle pinnalle, ei ole otettu huomioon laatuarvojen määrittämisessä tämän standardin mukaan. Osaviistetyissä ja kaksipuolisissa railoissa, kuten osaviistetty V-, X tai K-railossa (ks. ISO 2553) jokainen leikatun pinnan osa arvioidaan erikseen.


SFS-EN ISO 9013 27

The characteristic value of the mean height of the profile Rz5 only will be determined in a limited area of the cut surface. The measurement is carried out at the point of the maximum surface roughness of the cut thickness, in accordance with ISO 4288. For oxyfuel flame cutting as well as for plasma cutting, the measurement typically takes place at a distance of 2/3 of the cut thickness from the upper cut edge; for laser cutting in the upper third from the upper cut edge. For cut thicknesses below 2 mm, the measurement is carried out at a distance of 1/2 of the cut thickness from the upper cut edge. 6.2.3

Procedure

The characteristic values for the cut surfaces will be determined, according to the type of measurement, by means of the corresponding instruments listed in Tables 1 and 2. The mean height of the profile Rz5 shall be measured at 15 mm from the cut length in the advance direction. The measurement will take place in accordance with ISO 4288 using a tester as described in ISO 3274. If a measuring wire or sensor for coarse measurement of the perpendicularity or angularity tolerance cannot be introduced in the gap between shifting square and cut surface, a depth gauge with sensing point shall be used. In the case of molten edges with unfinished projection, the latter will be considered in the perpendicularity or angularity tolerance.

7

Quality of the cut surface

7.1

Characteristic values

The quality of the cut surfaces of thermally cut materials is described by the following characteristic values: a) perpendicularity or angularity tolerance, u; b) mean height of the profile, Rz5. The following characteristic values may be used in addition: c) drag, n; d) melting of top edge, r; e) possibly occurrence of dross or melting drops on the lower edge of the cut. 7.2 7.2.1

Measuring ranges General

For quality, the ranges for perpendicularity or angularity tolerance, u, and mean height of the profile, Rz5, shall be indicated in the order u, Rz5. Where no value is fixed, a “0” (zero) shall be indicated. As far as the laser cutting is concerned, the quality classification is based on the results obtained with unalloyed steels. Isolated faults, such as gouges, the unavoidable formation of melting beads on the lower edge of the cut at the start of cuts, or oxide remainders on the cut surface have not been considered when defining the quality values of this International Standard. At multi-flank cuts, such as Y, double V or double HV seams (see ISO 2553), each cut surface shall be evaluated separately.


7.2.2

Kohtisuoruus tai kaltevuustoleranssi, u

Kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssin, u, alueet esitetään taulukossa 4 ja kuvassa 12. Taulukko 4 Kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssi, u Alue

Kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssi, u mm

1

0,05 + 0,003a

2

0,15 + 0,007a

3

0,4 + 0,01a

4

0,8 + 0,02a

5

1,2 + 0,035a

7.2.3

Profiilisyvyyden keskiarvo Rz5

Profiilisyvyyden keskiarvon, Rz5, alue esitetään taulukossa 5 ja kuvassa 13. Taulukko 5 Profiilisyvyyden keskiarvo, Rz5 Alue

Profiilisyvyyden keskiarvo, Rz5

µm

1

10 + (0,6a mm)

2

40 + (0,8a mm)

3

70 + (1,2a mm)

4

110 + (1,8a mm)

SFS-EN ISO 9013 28


7.2.2

SFS-EN ISO 9013 29

Perpendicularity or angularity tolerance, u

The ranges for the perpendicularity or angularity tolerance, u, are shown in Table 4 and in Figure 12. Table 4 Perpendicularity or angularity tolerance, u Range

Perpendicularity or angularity tolerance, u mm

1

0,05 + 0,003a

2

0,15 + 0,007a

3

0,4 + 0,01a

4

0,8 + 0,02a

5

1,2 + 0,035a

7.2.3

Mean height of the profile, Rz5

The ranges for the mean height of the profile Rz5 are shown in Table 5 and in Figure 13. Table 5 Mean height of the profile, Rz5 Range

Mean height of the profile, Rz5

µm

1

10 + (0,6a mm)

2

40 + (0,8a mm)

3

70 + (1,2a mm)

4

110 + (1,8a mm)

SFS-EN ISO 9013 30

Kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssi, u, mm


Leikkaussyvyys, a, mm


a) Kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssi, u – Työkappaleen paksuus korkeintaan 30 mm

Leikkaussyvyys, a, mm b) Kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssi, u – Työkappaleen paksuus korkeintaan 150 mm

Selite 1…5

Alue (ks. taulukko 4) Kuva 12 Kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssi, u


SFS-EN ISO 9013 31

a) Perpendicularity or angularity tolerance, u – Work piece thickness up to 30 mm

b) Perpendicularity or angularity tolerance, u – Work piece thickness up to 150 mm

Key 1 to 5

Range (see Table 4) Figure 12 Perpendicularity or angularity tolerance, u

SFS-EN ISO 9013 32

Profiilisyvyyden keskiarvo, Rz5 µm


Profiilisyvyyden keskiarvo, Rz5 µm

Leikkaussyvyys, a, mm a) Profiilisyvyyden keskiarvo, Rz5 µm – Työkappaleen paksuus korkeintaan 30 mm

Leikkaussyvyys, a, mm b) Profiilisyvyyden keskiarvo, Rz5 µm – Työkappaleen paksuus korkeintaan 150 mm Selite 1…4

Alue (ks. taulukko 5) Kuva 13 Profiilisyvyyden keskiarvo, Rz5


SFS-EN ISO 9013 33

a) Mean height of the profile, Rz5 – Work piece thickness up to 30 mm

b) Mean height of the profile, Rz5 – Work piece thickness up to 150 mm

Key 1 to 4

Range (see Table 5) Figure 13 Mean height of the profile, Rz5


8 8.1

SFS-EN ISO 9013 34

Mittatoleranssit Yleistä

Piirustuksiin merkityt mitat valitaan nimellismitoiksi. Tosimitat määritetään puhdistetuista leikkauspinnoista. Taulukoissa 6 ja 7 esitetyt sallitut eromitat soveltuvat ilman toleranssimerkintää oleville mitoille, jos piirustuksessa tai muissa asiakirjoissa (esim. toimitusehdoissa) viitataan tähän standardiin. Nämä eromitat koskevat ainoastaan poltto- ja plasmaleikattuja työkappaleita, joiden pituus/leveys on korkeintaan 4:1 tai ympärysmitta on vähintään 350 mm. Poltto- tai plasmaleikatuille työkappaleille, joiden pituus/leveys on suurempi kuin 4:1, sallitut eromitat määrittää valmistaja, ottaen huomioon tämän standardin mukaiset periaatteet. Laserleikkauksessa saavutettavat mittatoleranssit riippuvat pääasiassa työkappaleen geometriasta ja esikäsittelystä. Tarvittaessa sallituista eromitoista sovitaan erikseen. Leikatun pinnan laadun (kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssi) sallitut eromitat käsitellään erikseen työkappaleen mittapoikkeamien sallituista eromitoista, jotta voidaan korostaa erilaiset vaikutukset työkappaleille. Määritetyille sallituille eromitoille sovelletaan standardin ISO 8015 mukaista riippumattomuuden periaatetta, jonka mukaan mittatoleranssit ja geometriset toleranssit pätevät toisistaan riippumatta. Sallitut eromitat eivät sisällä kohtisuoruuteen tai kaltevuuteen liittyviä poikkeamia. Koska sallittujen eromittojen määritelmät perustuvat riippumattomuuden periaatteeseen, ei ole katsottu tarpeelliseksi selittää tätä asiaa uudelleen toistamalla standardin ISO 8015 mukaisia piirustuksen toleranssitietoja. Näin vältetään kaiken väärinkäsityksen, joka voi johtaa mahdolliseen riippumattomuuden periaatteen poistamiseksi, kun viittaus standardiin ISO 8015 puuttuu. Jos käytetään muita muotoja sijaintitoleransseja, esim. suoruustoleranssia tai kohtisuoruustoleranssia leikkauksen pituussuunnassa ja leveyssuunnassa, sovitaan niistä erikseen. Taulukko 6 Nimellismittoja koskevat sallitut eromitat toleranssiluokalle 1 Mitat mm Työkappaleen aineenpaksuus

Nimellismitat >0<3

≥ 3 < 10

≥ 10 < 35

≥ 35

≥ 125

≥ 2000

< 315

≥ 315 < 1000

≥ 1000

< 125

< 2000

< 4000

Sallitut eromitat >0≤1

± 0,04

± 0,1

± 0,1

± 0,2

± 0,2

± 0,3

± 0,3

± 0,3

> 1 ≤ 3,15

± 0,1

± 0,2

± 0,2

± 0,3

± 0,3

± 0,4

± 0,4

± 0,4

> 3,15 ≤ 6,3

± 0,3

± 0,3

± 0,4

± 0,4

± 0,5

± 0,5

± 0,5

± 0,6

> 6,3 ≤ 10

–

± 0,5

± 0,6

± 0,6

± 0,7

± 0,7

± 0,7

± 0,8

> 10 ≤ 50

–

± 0,6

± 0,7

± 0,7

± 0,8

±1

± 1,6

± 2,5

> 50 ≤ 100

–

–

± 1,3

± 1,3

± 1,4

± 1,7

± 2,2

± 3,1

> 100 ≤ 150

–

–

± 1,9

±2

± 2,1

± 2,3

± 2,9

± 3,8

> 150 ≤ 200

–

–

± 2,6

± 2,7

± 2,7

±3

± 3,6

± 4,5

> 200 ≤ 250

–

–

–

–

–

± 3,7

± 4,2

± 5,2

> 250 ≤ 300

–

–

–

–

–

± 4,4

± 4,9

± 5,9


8 8.1

SFS-EN ISO 9013 35

Dimensional tolerances General

The dimensions in the drawings shall be taken to be the nominal dimensions, the actual dimensions being determined on the clean surfaces of the cut. The limit deviation specified in Tables 6 and 7 shall apply to dimensions without tolerance indications, where reference is made to this International Standard on drawings or in other documents (e.g. delivery conditions). They are only applicable to flame cuts and plasma cuts on work pieces with a length to width ratio (length:width) not exceeding 4:1 and for lengths of cut (circumference) of not less than 350 mm. For work pieces cut by flame and plasma cutting with a length to width ratio greater than 4:1, the limit deviations shall be specified by the manufacturer following the principles set out in this International Standard. For laser cutting, the maintainable dimensional tolerances depend essentially on the geometry and the pre-treatment condition of the work piece. If necessary, the limit deviations shall be agreed upon separately. The limit deviations for the cut surface quality (perpendicularity or angularity tolerance) are treated separately from the limit deviations for the dimensional deviations of the work piece in order to emphasize the different influences on the work piece. The definitions for the limit deviations are based on the independence principle described in ISO 8015, according to which the dimensional, form and geometrical tolerances apply independent of one another. The limit deviations do not include the deviations from perpendicularity or angularity. As the definitions for the limit deviations are based on the independence principle, it was deemed not to be necessary to explain this fact once again by the additional indication of the tolerance according to ISO 8015 on the drawing. This avoids any misunderstandings with regard to a possible elimination of the independence principle if there is no reference to ISO 8015. If other form and location tolerances, e.g. straightness tolerance, perpendicularity tolerance in cut length and cut width direction, shall be maintained, they have to be agreed upon separately. Table 6 Limit deviations for nominal dimensions tolerance class 1 Dimensions in millimetres Work piece thickness

Nominal dimensions >0<3

≥ 3 < 10

≥ 10 < 35

≥ 35

≥ 125 < 315

≥ 315 < 1 000

≥ 1 000

< 125

< 2 000

≥ 2 000 < 4 000

Limit deviations >0≤1

± 0,04

± 0,1

± 0,1

± 0,2

± 0,2

± 0,3

± 0,3

± 0,3

> 1 ≤ 3,15

± 0,1

± 0,2

± 0,2

± 0,3

± 0,3

± 0,4

± 0,4

± 0,4

> 3,15 ≤ 6,3

± 0,3

± 0,3

± 0,4

± 0,4

± 0,5

± 0,5

± 0,5

± 0,6

> 6,3 ≤ 10

–

± 0,5

± 0,6

± 0,6

± 0,7

± 0,7

± 0,7

± 0,8

> 10 ≤ 50

–

± 0,6

± 0,7

± 0,7

± 0,8

±1

± 1,6

± 2,5

> 50 ≤ 100

–

–

± 1,3

± 1,3

± 1,4

± 1,7

± 2,2

± 3,1

> 100 ≤ 150

–

–

± 1,9

±2

± 2,1

± 2,3

± 2,9

± 3,8

> 150 ≤ 200

–

–

± 2,6

± 2,7

± 2,7

±3

± 3,6

± 4,5

> 200 ≤ 250

–

–

–

–

–

± 3,7

± 4,2

± 5,2

> 250 ≤ 300

–

–

–

–

–

± 4,4

± 4,9

± 5,9


SFS-EN ISO 9013 36

Taulukko 7 Nimellismittoja koskevat sallitut eromitat toleranssiluokalle 2 Mitat mm Työkappaleen aineenpaksuuus

Nimellismitat >0<3

≥ 3 < 10

≥ 10 < 35

≥ 35 < 125

≥ 125

≥ 315

< 315

< 1000

≥ 1000 < 2000

≥ 2000 < 4000

Sallitut eromitat >0≤1

± 0,1

± 0,3

± 0,4

± 0,5

± 0,7

± 0,8

± 0,9

± 0,9

> 1 ≤ 3,15

± 0,2

± 0,4

± 0,5

± 0,7

± 0,8

± 0,9

±1

± 1,1

> 3,15 ≤ 6,3

± 0,5

± 0,7

± 0,8

± 0,9

± 1,1

± 1,2

± 1,3

± 1,3

> 6,3 ≤ 10

–

±1

± 1,1

± 1,3

± 1,4

± 1,5

± 1,6

± 1,7

> 10 ≤ 50

–

± 1,8

± 1,8

± 1,8

± 1,9

± 2,3

±3

± 4,2

> 50 ≤ 100

–

–

± 2,5

± 2,5

± 2,6

±3

± 3,7

± 4,9

> 100 ≤ 150

–

–

± 3,2

± 3,3

± 3,4

± 3,7

± 4,4

± 5,7

> 150 ≤ 200

–

–

±4

±4

± 4,1

± 4,5

± 5,2

± 6,4

> 200 ≤ 250

–

–

–

–

–

± 5,2

± 5,9

± 7,2

> 250 ≤ 300

–

–

–

–

–

±6

± 6,7

± 7,9

8.2

Mittatoleranssit ennen viimeistelyä

8.2.1 Työkappaleen on mahduttava sovitukseen. Leikattavan kappaleen nimellismitta muodostuu viimeistellyn kappaleen nimellismitasta (piirustuskoosta) vähennettynä sallitulla eromitalla (ks. kuva 14). Termisellä leikkauksella valmistetun kappaleen todellinen mitta vastaa aina suurinta ulkomittaa ja pienintä sisämittaa. HUOM. Tämän tyyppistä toleranssia vaaditaan yleensä hitsausrailoissa, koska työkappaleen on mahduttava sovitukseen.

jossa A

viimeistellyn kappaleen nimellismitta

B

leikatun kappaleen nimellismitta

Go

yläeromitta

Gu

alaeromitta Kuva 14 Mittatoleranssit ennen kappaleen viimeistelyä

8.2.2 Työkappaleen ei tarvitse mahtua sovitukseen. Leikattavan osan nimellismitta muodostuu viimeistellyn kappaleen nimellismitasta (piirustuskoosta).


SFS-EN ISO 9013 37

Table 7 Limit deviations for nominal dimensions tolerance class 2 Dimensions in millimetres Work piece thickness

Nominal dimensions >0<3

≥ 3 < 10

≥ 10 < 35

≥ 35 < 125

≥ 125 < 315

≥ 315 < 1 000

≥ 1 000

≥ 2 000

< 2 000

< 4 000

Limit deviations >0≤1

± 0,1

± 0,3

± 0,4

± 0,5

± 0,7

± 0,8

± 0,9

± 0,9

> 1 ≤ 3,15

± 0,2

± 0,4

± 0,5

± 0,7

± 0,8

± 0,9

±1

± 1,1

> 3,15 ≤ 6,3

± 0,5

± 0,7

± 0,8

± 0,9

± 1,1

± 1,2

± 1,3

± 1,3

> 6,3 ≤ 10

–

±1

± 1,1

± 1,3

± 1,4

± 1,5

± 1,6

± 1,7

> 10 ≤ 50

–

± 1,8

± 1,8

± 1,8

± 1,9

± 2,3

±3

± 4,2

> 50 ≤ 100

–

–

± 2,5

± 2,5

± 2,6

±3

± 3,7

± 4,9

> 100 ≤ 150

–

–

± 3,2

± 3,3

± 3,4

± 3,7

± 4,4

± 5,7

> 150 ≤ 200

–

–

±4

±4

± 4,1

± 4,5

± 5,2

± 6,4

> 200 ≤ 250

–

–

–

–

–

± 5,2

± 5,9

± 7,2

> 250 ≤ 300

–

–

–

–

–

±6

± 6,7

± 7,9

8.2

Dimensional tolerances on parts without finishing

8.2.1 The work piece shall fit into an assembly. The nominal dimension of the part to be cut results from the nominal dimensions of the finished part (= drawing dimension), reduced by the limit deviation (see Figure 14). The real dimension of a component produced by a thermal cutting process always corresponds to the greatest dimension at outside dimensions and to the smallest dimension at inside dimensions. NOTE: This kind of tolerance is normally required at welding t preparation, as the work piece has to fit into an assembly.

where A

is the nominal dimension of finished part;

B

is the nominal dimension of cutting part;

Go

is the upper limit deviation;

Gu

is the lower limit deviation. Figure 14 Dimensional tolerances on parts without finishing

8.2.2 The work piece shall not fit into an assembly. The nominal dimension of the part to be cut results from the nominal dimension of the finished part (drawing dimension).


8.3

SFS-EN ISO 9013 38

Mittatoleranssit viimeistelyn jälkeen

8.3.1

Yleistä

Jotta voidaan saavuttaa viimeistellyn kappaleen nimellismittoja on tarpeellista lisätä koneistettujen työkappaleiden ulkomitoille, joilla on koneistusvara Bz , kohtisuoruus- tai kulmatoleranssi sekä alaeromitta ja vähentää työkappaleiden sisämitoista, joilla on koneistusvara Bz, kohtisuoruus- tai kulmatoleranssi sekä alaeromitta (ks. kuva 15). Poistettava materiaali riippuu kyseessä olevan leikkausprosessin koneistusvarasta, kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssista ja profiilisyvyyden keskiarvosta.

jossa A

viimeistellyn kappaleen nimellismitta

B

leikatun kappaleen nimellismitta

Bz

koneistusvara

Go

yläeromitta

Gu

alaeromitta Kuva 15 Mittatoleranssit kappaleen viimeistelyn jälkeen

8.3.2

Koneistusvara

Ellei piirustuksessa anneta koneistusvaraa, voidaan käytännössä levyn paksuudesta riippuen koneistusvara valita taulukosta 8. Taulukko 8 Koneistusvara Bz Mitat mm Leikkaussyvyys a

Jokaisen leikkauksen pinnan koneistusvara, Bz

≥ 2 ≤ 20

2

> 20 ≤ 50

3

> 50 ≤ 80

5

> 80

7

9

Merkintä

Termisesti leikattu pinta, jonka kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssialue on 1, profiilisyvyyden keskiarvon alue 3 ja nimellismittojen sallitut eromitat toleranssiluokka 2 (ks. Taulukko 7) merkitään seuraavasti: Leikattu pinta ISO 9013-132


8.3

SFS-EN ISO 9013 39

Dimensional tolerances on parts with finishing

8.3.1

General

In order to be able to maintain the nominal dimensions at the finished part, it is necessary, for outside dimensions of work pieces with a machining finishing allowance Bz, to add the perpendicularity or angularity tolerance as well as the lower limit deviation and, for inside dimensions of work pieces with a machining finishing allowance Bz, to subtract the perpendicularity or angularity tolerance as well as the lower limit deviation (see Figure 15). The effective material to be removed depends on the machining allowance, the perpendicularity or angularity tolerance and the mean height of the profile for the relevant cutting process.

where A

is the nominal dimension of finished part;

B

is the nominal dimension of cutting part;

Bz

is the machining allowance;

Go

is the upper limit deviation;

Gu

is the lower limit deviation. Figure 15 Dimensional tolerances on parts with finishing

8.3.2

Machining allowance

If the drawing does not bear any indication to this effect, in practice a machining allowance depending on the sheet thickness will be provided for according to Table 8. Table 8 Machining allowance, Bz Dimensions in millimetres Cut thickness, a

Machining allowance for each cut surface, Bz

≥ 2 ≤ 20

2

> 20 ≤ 50

3

> 50 ≤ 80

5

> 80

7

9

Designation

A thermal cut of the perpendicularity or angularity tolerance range 1, of the mean height of the profile range 3 and of the limit deviations for nominal dimensions tolerance class 2 (see Table 7) is designated as follows: Thermal cut ISO 9013-132


10

SFS-EN ISO 9013 40

Teknisissä asiakirjoissa esitettävät tiedot

10.1

Koon merkitseminen

Piirustuksissa annetut mittatiedot koskevat leikattuja työkappaleita. Teknisissä asiakirjoissa, standardeissa, jne. käytetään tämän kansainvälisen standardin mukaisia koon tunnuksia. 10.2

Leikkauksen pinnan laatu ja tarkkuusaste

10.2.1

Teknisissä piirustuksissa

Termiseen leikkaukseen liittyvä laatu ja tarkkuusaste merkitään käyttämällä standardin ISO 1302 mukaisia tunnuksia seuraavasti:

Selite 1

Viittaus tähän standardiin

2

Kohtisuoruus tai kaltevuustoleranssi, u, kohdan 7.2.2 mukaan

3

Profiilisyvyyden keskiarvo, Rz5 kohdan 7.2.3 mukaan

4

Tarkkuusasteen tunnus kohdan 8 mukaan

ESIMERKKI – Laatu tunnuksella 34 (alue 3 tunnukselle u, alue 4 tunnukselle Rz5) ja nimellismittojen sallitut eromitat toleranssiaste 2 (ks. taulukko 7) merkitään.

10.2.2

Teknisten asiakirjojen otsikkoalue

Vaadittava leikkauslaatu ja vaadittu toleranssiaste merkitään seuraavasti viittaamalla tähän kansainväliseen standardiin: ESIMERKKI – Laatu tunnuksella 34 (alue 3 tunnukselle u, alue 4 tunnukselle Rz5) ja nimellismittojen sallitut eromitat toleranssiaste 2 (ks. taulukko 7) merkitään. ISO 9013-342


10

SFS-EN ISO 9013 41

Information in technical documentation

10.1

Indications of size

The dimensional indications in the drawings are referred to the cut work piece. In the technical documentation, standards, etc., dimensional symbols according to this International Standard shall be used. 10.2

Indication of quality of cut surface and of tolerance class

10.2.1

On technical drawings

The quality and tolerance classes required in connection with thermal cutting shall be indicated using the following symbol in accordance with ISO 1302 as follows:

Key 1

Indication of the main number of this International Standard

2

Indication of the perpendicularity or angularity tolerance, u, according to 7.2.2

3

Indication of the mean height of the profile, Rz5, according to 7.2.3

4

Indication of the tolerance class according to clause 8

EXAMPLE – The quality with the symbol 34 (range 3 for u, range 4 for Rz5) and the limit deviations for nominal dimensions tolerance class 2 (see Table 7) are required.

10.2.2

Title block of technical documentation

The required cut quality and the required tolerance class shall be indicated as follows, referring to the main number of this International Standard: EXAMPLE – The quality with the symbol 34 (range 3 for u, range 4 for Rz5) and the limit deviations for nominal dimensions tolerance class 2 (see Table 7) are required. ISO 9013-342


SFS-EN ISO 9013 42

Liite A (opastava) Eri leikkausprosesseilla saavutettavat leikkauslaadut Tässä standardissa esitetään leikattujen pintojen laatu, joka on riippumaton leikkausprosessista, esim. polttoleikkaus, plasmaleikkaus, laserleikkaus. Kaikkia laatuja ja geometrisiä tuotemäärittelyjä ei voida saavuttaa kaikilla leikkausprosesseilla ja materiaaleilla. Alumiinista, titaanista, magnesiumista ja niiden seoksista sekä messingistä leikatuille työkappaleille, seosten raerakenteiden uritetuista pinnoista johtuen, ei ole mahdollista määrittää profiilisyvyyden keskiarvoa tämän kansainvälisen standardin mukaan. Alumiineille ja alumiiniseoksille voidaan tähän standardiin nähden olettaa noin neljä kertaa korkeampia arvoja. Nimellismittojen sallitut eromitat vanha

uusi

polttoleikkaus

luokka A

luokka 1

polttoleikkaus

luokka B

luokka 2

Polttoleikkauksessa ja plasmaleikkauksessa kohtisuoruus- tai kaltevuustoleranssia eivät sovellu leikkauksen aloitus- tai lopetuskohtaan, pienille säteille tai teräville kulmille. Kuvissa A.1…A.4 esitetään saavutettavissa olevia keskimääräisiä laatuja. Kuitenkin, käyttöolosuhteista ja teknologiasta riippuen voidaan saavuttaa oleellisesti poikkeavia laatuja.


SFS-EN ISO 9013 43

Annex A (informative) Achievable cutting qualities for different cutting processes This International Standard considers the principle used to describe the quality of thermal cuts indepently from the process, e.g. oxyfuel flame cutting, plasma cutting, laser cutting. Not any quality tolerance and any geometrical product specification can be obtained by any process and any material. On cut surfaces of work pieces of aluminium, titanium, magnesium and their alloys as well as brass, as a function of the alloy's granular structure, rippled surfaces result on which it is not possible to determine the mean height of the profile and to evaluate it in accordance with this International Standard. Values approximately four times as high, with respect to this International Standard, may be expected for aluminium and aluminium alloys. Limit deviations for nominal dimensions old

new

oxyfuel flame cutting

Class A

Class 1

oxyfuel flame cutting

Class B

Class 2

With regard to the oxyfuel flame cutting as well as to the plasma cutting, the perpendicularity or angularity tolerance does not apply to the beginning of the cut, the end of the cut, small radii and sharp angles. Figures A.1 to A.4 show average qualities achievable using the different cutting processes mentioned. However, depending on service conditions and used technology, qualities significantly different can be obtained.

SFS-EN ISO 9013 44



Leikkaussyvyys, a, mm Selite Polttoleikkaus Plasmaleikkaus Laserleikkaus 1…5 Alue (ks, taulukko 4)


Kuva A.1 Tyypilliset leikkauslaadut, joita voidaan saavuttaa kohtisuoruus- ja kaltevuustoleranssilla, u, – Aineenpaksuus korkeintaan 30 mm

Leikkaussyvyys, a, mm Selite Polttoleikkaus Plasmaleikkaus Laserleikkaus 1…5 Alue (ks, taulukko 4) Kuva A.2 Tyypilliset leikkauslaadut, joita voidaan saavuttaa kohtisuoruus- ja kaltevuustoleranssilla, u, – Aineenpaksuus korkeintaan 150 mm


SFS-EN ISO 9013 45

1 to 5 Range (see Table 4) Figure A.1 Typical cutting qualities achievable with perpendicularity or angularity tolerance, u – Work piece thickness up to 30 mm

1 to 5 Range (see Table 4) Figure A.2 Typical cutting qualities achievable with perpendicularity or angularity tolerance, u – Work piece thickness up to 150 mm

SFS-EN ISO 9013 46

Profiilisyvyyden keskiarvo Rz5, µm


Leikkaussyvyys, a, mm Selite Polttoleikkaus Plasmaleikkaus Laserleikkaus 1…4 Alue (ks, taulukko 5)

Profiilisyvyyden keskiarvo Rz5, µm

Kuva A.3 Tyypilliset leikkauslaadut, joita voidaan saavuttaa profiilisyvyyden keskiarvolla – Aineenpaksuus korkeintaan 30 mm

Leikkaussyvyys, a, mm Selite Polttoleikkaus Plasmaleikkaus Laserleikkaus 1…4 Alue (ks, taulukko 5) Kuva A.4 Tyypilliset leikkauslaadut, joita voidaan saavuttaa profiilisyvyyden keskiarvolla – Aineenpaksuus korkeintaan 150 mm


SFS-EN ISO 9013 47

1 to 4 Range (see Table 5) Figure A.3 Typical cutting qualities achievable with mean height of the profile, Rz5 –Work piece thickness up to 30 mm

1 to 4 Range (see Table 5) Figure A.4 Typical cutting qualities achievable with mean height of the profile, Rz5 – Work piece thickness up to 150 mm


SFS-EN ISO 9013 48

Liite B (opastava) Leikkausprosessien periaatteet B.1

Yleistä

Tässä liitteessä kerrotaan leikkausprosessien periaatteista. Termiset leikkausprosessit voidaan luokitella leikkausprosessien fysiikan perusteella ja työkappaleen ulkopuolella sijaitsevan energialähteen toiminnalla. Käytännössä kaikki prosessit ovat näiden ilmiöiden yhdistelmiä. Prosessit luokitellaan poltto-, sulatus- tai sublimaatiotavan mukaan. Leikkausprosessi jatkuu aina syvyyssuunnassa ja syöttösuuntaisena liikkeenä. B.2 B.2.1

Luokittelu leikkausprosessin fysiikan mukaan Polttoleikkaus

Polttoleikkaus on terminen leikkausprosessi, jossa leikkausura syntyy materiaalin voimakkaalla hapettumisella ja jäännöstuotteet puhalletaan ulos leikkausurasta suurnopeuksisella kaasusuihkulla. B.2.2

Sulatusleikkaus

Sulatusleikkaus on terminen leikkausprosessi, jossa leikkausura syntyy materiaalin voimakkaalla sulamisella ja jäännöstuotteet puhalletaan ulos leikkausurasta suurnopeuksisella kaasusuihkulla. B.2.3

Sublimaatioleikkaus

Sublimaatioleikkaus on terminen leikkausprosessi, jossa leikkausura syntyy materiaalin voimakkaalla höyrystymisellä ja jäännöstuotteet puhalletaan ulos leikkausurasta suurnopeuksisella kaasusuihkulla. B.3 B.3.1

Prosessit Polttoleikkaus

Polttoleikkaus on terminen leikkausprosessi, jossa käytetään polttokaasua/happiliekkiä ja leikkaushappea. Kuumennusliekin muodostama kuumuus ja lämpö, joka tuotetaan polton aikana sallii jatkuvaa polttamista leikkaushapella. Tuotettu happi, joka on hieman sekoittunut sulatettuun metalliin, poistetaan happileikkaussuihkun kineettisellä energialla. Tällä tavalla syntyy leikkausura. Polttoleikkaus on mahdollista, seuraavin edellytyksin — leikattavan materiaalin syttymislämpötila alhaisempi kuin sen sulamislämpötila; — palamistuotteen ja metallioksidien sulamislämpötila on alhaisempi kuin leikattavan materiaalin sulamislämpötila; — menetelmä tuottaa sen verran lämpöä, että materiaalin alueet leikkauksen syvyyssuunnassa kuumenee ainakin syttymislämpötilaan asti; — lämmöntuonti leikkausurassa kuumennusliekin ja palavan materiaalin läpi on korkeampi kuin lämmön poistuminen, kun lämpö johdetaan materiaalin läpi ja ympäristöön; — leikkauskuona on sellaisessa nestemäisessä tilassa, että se voidaan poistaa leikkausurasta leikkaushapella.


SFS-EN ISO 9013 49

Annex B (informative) Principles of process B.1

General

This annex explains the principles of the process. Thermal cutting processes may be classified according to the physics of the cutting process and according to the energy source acting externally on the work piece. All processes applied in practice are mixed forms of these. They are classified according to the predominant process of burning, melting or sublimation. The reaction process continues always into the depth and, on movement, in the feed direction. B.2 B.2.1

Classification according to the physics of the cutting process Oxyfuel flame cutting

Oxyfuel flame cutting is a thermal cutting process in which the kerf is produced by substantial oxidation of the material, the resulting products being blown out from the kerf by a high speed oxygen jet. B.2.2

Fusion cutting

Fusion cutting is a thermal cutting process in which the kerf is produced by substantial melting of the material in that area, the resulting products being blown out from the kerf by a high speed gas jet. B.2.3

Sublimation cutting

Sublimation cutting is a thermal cutting process in which the kerf is produced by substantial evaporation of the material in that area, the resulting products being blown out from the kerf by expansion or by a high speed gas jet. B.3 B.3.1

Processes Oxyfuel flame cutting

Oxyfuel flame cutting is the thermal cutting done with a fuel gas/oxygen flame and cutting oxygen. The heat released by the heating flame and the heat produced during the combustion permit continuous combustion by the cutting oxygen. The oxides produced, mixed with some molten metal, are driven out by the kinetic energy of the cutting oxygen jet. By this action, the kerf is produced. Oxyfuel flame cutting is feasible if the following conditions are satisfied: — the ignition temperature of the material to be cut is lower than its fusion temperature; — the fusion temperature of the combustion products produced and of the metallic oxides, is lower than the fusion temperature of the material to be cut; — the process produces such a quantity of heat that the material areas in the cutting direction are heated at least up to ignition temperature; — the heat supply through the heating flame and the combustion of the material in the kerf exceed the heat dissipation through the heat discharge into the material and to the environment; — the cutting slag is in such a liquid state that it can be driven out from the kerf by the cutting oxygen jet.


B.3.2

SFS-EN ISO 9013 50

Plasmaleikkaus

Plasmaleikkaus on terminen leikkausprosessi, jossa käytetään kuristettua kaarta. Moniatomiset kaasut dissosioituvat kaaressa ja osittain ionisoituvat; yksiatomiset kaasut ionisoituvat. Näin syntyneellä plasmasäteellä on korkea lämpötila ja kineettinen energia. Se sulattaa tai osittain höyrystää materiaalin ja puhaltaa sen pois. Näin muodostuu leikkausura. Leikattava aineenpaksuus on rajattu, koska plasmaleikkauksessa kaikki vaadittava lämpö materiaalin nesteyttämistä varten on tehtävä mahdolliseksi plasmakaarella. Plasmaleikkauksessa erotetaan lävistävä ja sulattava kaari. Plasmaleikkausprosesseilla leikattavan materiaalin on oltava sähköä johtava, koska se on osana virtapiiriä. Prosessi soveltuu sekä suurille että pienille leikkausnopeuksille, esim. ohuille ja paksuille metallilevyille. Plasmakaasulla, jota käytetään leikattavan materiaalin ja aineenpaksuuden funktiona, on tärkeä merkitys energian tuotolle. Plasmaleikkauksessa sulattavalla kaarella materiaalia ei liitetä virtapiiriin. Tämän takia tällä prosessilla voidaan myös leikata materiaaleja, jotka eivät johda sähköä. Plasmaleikkaus sulattavalla kaarella sopii suoritusarvoille, jotka leikkaavat vain hitaasti, koska leikkaussuutin toimii anodina. B.3.3

Laserleikkaus

Laserleikkaus on terminen leikkausprosessi, jossa fokusoitu lasersäde tuottaa leikkaukseen tarvittava energia, joka muutetaan lämmöksi. Leikkausprosessia avustetaan kaasusuihkulla. Laserleikkauksen muotoja ovat laserpolttoleikkaus, lasersulatusleikkaus ja lasersublimaatioleikkaus. B.4 B.4.1

Materiaalit Polttoleikkaus

Kohdan B.3.1 edellytykset toteutuvat raudalle, seostamattomalle teräkselle ja tietyille seosteräksille, kuten myös titaanille ja joillekin titaaniseoksille. Leikkausprosessi vaikeutuu kun elementtejä seostetaan ja lisätään – paitsi mangaani – vaikeudet lisääntyvät kasvavilla pitoisuuksilla, esim. kromilla hiilellä, molybdeenillä ja piillä. Siksi mm. runsasseosteisiä kromi-nikkeliteräksiä, piiteräksiä tai valurautaa ei voida leikata ilman erityistoimenpiteitä. Näitä materiaaleja voidaan leikata toisilla menetelmillä, esim. metallijauheleikkauksella tai plasmaleikkauksella. B.4.2

Plasmaleikkaus

Melkein kaikki sulavat, sähköä johtavat materiaalit, kuten seostamattomat ja niukkaseosteiset teräkset, nikkelipohjaiset materiaalit, kupariseokset, titaaniseokset, alumiiniseokset ja muut soveltuvat leikattaviksi. B.4.3

Laserleikkaus

Materiaali sopii leikattavaksi laserilla, jos materiaalin ominaisuudet leikkausalueella ovat sellaiset, että komponentti säilyttää vähintään ne ominaisuudet, jota vaaditaan käyttöön. Soveltuvat materiaalit ovat seostamattomat teräkset, seosteräkset, nikkelipohjaiset materiaalit, titaaniseokset alumiiniseokset ja muita.


B.3.2

SFS-EN ISO 9013 51

Plasma cutting

Plasma cutting is a thermal cutting process in which a constricted arc is used. Polyatomic gases dissociate in the arc and partially ionize; monoatomic gases partially ionize. The plasma beam thus generated has a high temperature and kinetic energy. It melts or partially vaporizes the material and blows it away. Thereby the kerf is produced. The sheet thickness which can be cut is limited since for plasma cutting the whole heat required to liquefy the material has to be made available by the plasma cutting. With plasma cutting a difference is made between transferred and non-transferred arc. For the plasma cutting process, the material to be cut shall be electrically conducting since it forms part of the electrical circuit. This process is suitable for low and high cutting performance, i.e. cutting of thin and thick metal sheets. The plasma gas which is used as function of the material to be cut and of the cutting thickness, is of decisive importance for the energy transfer. On plasma cutting with non-transferred arc, the material is not placed within the electrical circuit. Therefore, electrically non-conducting materials may also be cut by this process. Plasma cutting with non-transferred arc only is suitable for low-cutting performance values as the cutting nozzle serves as anode. B.3.3

Laser cutting

Laser cutting is a thermal cutting process in which the focused laser beam supplies the energy required for the cutting, this energy then being converted into heat. The cutting process is ed by a gas jet. With laser beam cutting a difference is made between laser oxyfuel flame cutting, laser fusion cutting and laser sublimation cutting. B.4 B.4.1

Materials Oxyfuel flame cutting

The prerequisites indicated in B.3.1 are satisfied in the case of iron, unalloyed steel and certain alloyed steels as well as titanium and some titanium alloys. The cutting process is made more difficult by alloying and accompanying elements – except for manganese – the difficulties increasing with rising content, e.g. of chromium, carbon, molybdenum and silicon. Therefore, among others, high-alloyed chromium-nickel or silicon steels and cast iron cannot be flame cut without applying special measures. These materials may be processed by different thermal cutting processes, e.g. by metal powder cutting or plasma cutting. B.4.2

Plasma cutting

Nearly all fusible, electrically conducting metals, such as unalloyed and low-alloy steels, nickel based materials, copper alloys, titanium alloys, aluminium alloys and others are suitable for cutting. B.4.3

Laser cutting

The material is suitable for laser cutting if its properties are affected in the cut areas only to such an extent that the component maintains at least the properties required for the intended use. Suitable for cutting are unalloyed and alloyed steels, nickel based materials, titanium alloys, aluminium alloys and others.


SFS-EN ISO 9013 52

Liite ZA (velvoittava) Viittaukset kansainvälisiin julkaisuihin ja vastaavat eurooppalaiset julkaisut Tämä eurooppalainen standardi sisältää päivättyjä ja päiväämättömiä viittauksia muihin julkaisuihin, jotka vaikuttavat tämän standardin sisältöön. Nämä velvoittavat viittaukset mainitaan tekstin asiaankuuluvissa kohdissa ja kyseiset julkaisut luetellaan tässä luvussa. Päivättyjen viitestandardien myöhempiä muutoksia tai tarkistettuja painoksia sovelletaan osana tätä eurooppalaista standardia vain siinä tapauksessa, jos niin erikseen mainitaan. Päiväämättömien viittausten kohdalla sovelletaan viimeisintä painosta (muutokset mukaan luettuna). HUOM. Kun kansainvälistä julkaisua on muutettu yhteisillä muutoksilla (mod.), sovelletaan kyseistä EN-standardia tai harmonisointiasiakirjaa (HD).

Julkaisu

Vuosi

Otsikko

EN/HD

Vuosi

ISO 1302

1992

Technical drawings – Method of indication surface texture

EN ISO 1302

2002

ISO 2553

1992

Welded, brazed and soldered ts – Symbolic representation on drawings

EN 22553

1994

ISO 3274

1992

Geometrical production specifications (GPS) – Surface texture: Profile method – Nominal characteristics of (stylus) instruments

EN ISO 3274

1997

ISO 4287

1997

Geometrical production specifications (GPS) – Surface texture: Profile method – , definitions and surface texture parameters

EN ISO 4287

1998

ISO 4288

1996

Geometrical production specifications (GPS) – Surface texture: Profile method – Rules and procedures for the assessment of surface texture

EN ISO 4288

1997


SFS-EN ISO 9013 53

Annex ZA (normative) Normative references to international publications with their relevant European publications This European Standard incorporates by dated or undated reference, provisions from other publications. These normative references are cited at the appropriate places in the text and the publications are listed hereafter. For dated references, subsequent amendments to or revisions of any of these publications apply to this European Standard only when incorporated in it by amendment or revision. For undated references the latest edition of the publication referred to applies (including amendments). NOTE Where an International Publication has been modified by common modifications, indicated by (mod.), the relevant EN/HD applies. Publication

Year

Title

EN/HD

Year

ISO 1302

1992

Technical drawings – Method of indication surface texture

EN ISO 1302

2002

ISO 2553

1992

Welded, brazed and soldered ts – Symbolic representation on drawings

EN 22553

1994

ISO 3274

1992

Geometrical production specifications (GPS) – Surface texture: Profile method – Nominal characteristics of (stylus) instruments

EN ISO 3274

1997

ISO 4287

1997

Geometrical production specifications (GPS) – Surface texture: Profile method – , definitions and surface texture parameters

EN ISO 4287

1998

ISO 4288

1996

Geometrical production specifications (GPS) – Surface texture: Profile method – Rules and procedures for the assessment of surface texture

EN ISO 4288

1997


SFS-EN ISO 9013 54

Liite ZB (opastava) Tämän eurooppalaisen standardin kohdat suhteessa EU:n direktiivien olennaisiin vaatimuksiin tai muihin määräyksiin. Tämä eurooppalainen standardi on laadittu Euroopan komission ja EFTAn CENille antaman toimeksiannon perusteella ja standardi tukee Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston 1997-05-29 vahvistamaa direktiiviä 97/23/EEC, joka koskee jäsenmaiden lakien soveltamista aitteille. Varoitus: Tämän standardin soveltamisalaan kuuluvia tuotteita saattavat koskea myös muut vaatimukset ja muut EU:n direktiivit. Tämän standardin seuraavat kohdat lueteltuna taulukossa ZA tukevat direktiivin 97/23/EC vaatimuksia. Tämän standardin noudattaminen on yksi tapa täyttää kyseessä olevan direktiivin ja siihen liittyvien EFTAn säädösten erityiset olennaiset vaatimukset. Taulukko ZB.1 Tämän eurooppalaisen standardin ja direktiivin 97/23/EC vastaavuus Tämän standardin kohdat/alakohdat

Direktiivin 97/23/EC:n vastaavat olennaiset vaatimukset

Huomautuksia

Kaikki

Liite I, § 3.1.2

Osien esivalmistus

Taulukko ZB.2 Tämän eurooppalaisen standardin ja direktiivin 87/404/EEC vastaavuus Tämän standardin kohdat/alakohdat

Direktiivin 87/404/EEC:n vastaavat olennaiset vaatimukset

Huomautuksia

Kaikki

Liite I, § 3.1.2

Hitsit paineenalaisissa osissa


Kirjallisuus [1]

SFS-EN ISO 9013 55

Bibliography

ISO 17658, Welding — Imperfections in oxyfuel flame cuts, laser beam cuts and plasma cuts — Terminology.

Kansallinen liite Opastavia tietoja Kohdan 2 viitestandardeja vastaavat SFS-standardit ISO 1101

SFS 2102

Tekniset piirustukset. Geometriset toleranssit. muodon, suunnan, sijainnin ja heiton toleranssit. Yleistä, määritelmät, tunnukset, merkintä piirustukseen

ISO 1302

SFS-EN ISO 1302 Geometrinen tuotemäärittely (GPS). Pinnan ominaisuuksien ilmoittaminen teknisissä tuoteasiakirjoissa

ISO 2553

SFS-EN 22553

Hitsausliitokset ja juotokset. Merkinnät piirustuksiin

ISO 8015

SFS-ISO 8015

Tekniset piirustukset. Toleroinnin perusperiaatteet

Std For Sfs-en Iso 9013 703n1

Overview 3e4r5l

More details w3441

Related Documents 3m3m1z

Std For Sfs-en Iso 9013 703n1

Din En Iso 9013 5vt16

Din En Iso 9013 5vt16

En Iso 9013 - Pick Up.pdf 1f17b

Iso 9013-2017-11.pdf 191a49

Din En Iso 9013 Angular Deviation 502d61

More Documents from "REKHA" 3e6n2h

Top 10 Fiber Optic Cable Manufacturers In India 1v24k

Std For Sfs-en Iso 9013 703n1

Colonial Architecture India Pdf 3h2w1h

Niagara Ax Networkingit Guide.pdf 33517

Sancharnet Outlook Procedure-bbclass 1o4y44

What Is Opsonization 5m2273